02/2023 Avoin kirje Esko Valtaojalle

9.3.2023

"Hyvä Esko,

Ettet ymmärtäisi minua väärin, ilmaisen syntyperäisen moukkamaisuuteni heti alkuunsa. Henkisesti vetelänä anarkistina näet lupasin sallia itselleni sinuttelun kun perinteisen aikakäsityksen mukaan puoli vuosisataa koettua elämää olisi koskettanut sitä jonka mielekseni koen. Loukkaantumisesta en siten kärsisi enempää kuin olen tätä ennen saanut nauttia.

Korostan, että perin harvoin painotan käyttäytymistäni konkreettisilla sanoilla tai edes eleillä kuten yllä. Toivon, että tulkitset tämän oikein:
Omaat kaiken sen kunnioitukseni jonka tietoinen minäni kykenee tuottamaan.

Alustuksella on tarkoitus mutta se on toissijaista ellei se ole osa kokonaisuutta. En tiedä vielä onnistunko tässä mutta olemme molemmat sen suhteen hetken päästä tietoisempia. Lupaan.

Olemme Kainuun insinöörien hallituksessa puhuneet Sinusta vähintään kymmenkunta vuotta. Jos nostalgia, tuo sairaus, vaivaisi mieltäni enempää liikuttuisin juuri nyt. Puhuneet olemme ja yhdessä fantasioineet, että vielä on tuleva päivä kun saamme jonkun viisaan puhujaksi tilaisuuteemme. Lähes aina (muistaakseni; aina) olet Sinä ollut se kaikista vaihtoehdoista suurin ja voimakkain kun mittarina on halu. Ehkä juuri siksi kokoukset tämän osalta ovat jääneet vain puheiksi. Kuka nyt oikeasti uskaltaisi kurkoittaa ja tavoitella yksisarvista Kainuuseen korpisalojen moukkien vieraaksi? Salkulla kannettu viisaus vain valuisi turvemättäiden väliin häviten ja maakunta jatkaisi suontuoksuista päiväunien tuhinaa myös seuraavat sata hallan hyväilemää vuotta.

Ymmärtäen hieman kuvailemaani lähihistoriaa, toivon herättäväni Sinussa puhdasta auttamisen kipinää. Sanovat jotkut mielen kirkastamiseksi kun yrittävät kuvaksi, ja siitä mitatuksi kontrastiksi, tehdä sitä minkä oikeasti vain luulevat tuntevansa. Sillä apua me tarvitsemme. Ainakin rohkaisua päätöksenteon nopeuttamiseen tai sitten johonkin ihan täysin muuhun jolla lyhyen aikavälin hyve universumissa tarpovalle ihmiselle tulisi paremmin luoduksi. Lyhyellä tarkoitan tässä varttuneen insinöörin käsitystä yhteiskunnallisesta aikajanasta, eli korkeintaan sataaviittäkymmentä vuotta. Luomisella taas tarkoitan tässä pääosin insinöörin tekemää ihmistyötä.

Hallituksen sisäisistä keskusteluista muistan aina sen, että kysymykseen "Mistä tämä Valtaoja sitten meille puhuisi?" hetken aivoriihen kiteytys oli: "Olipa se mitä tahansa, on se oikein ja hyvää."

Vastaus muistuttaa minusta nollalla jakamisen tuloksesta. Näennäisesti väärin ja liian täynnä että on tyhjä, tai kääntäen. Mutta sopivasti universumia avaten niin yksinkertaisen täysin oikein! Koska olen yhä useammin utopiaan nojaava tai sen tavoittelemisen puolesta puhuja, uskon myös vahvasti, että tuo usean kokouksen pitkän aikavälin keskiarvona saatu vastaus on juuri nyt erityisen totta ja oikein! Lähes singulaarinen? Mikäli jossain muussa ajassa, etenkin tästä ns. eteenpäin, olisi sellainen hetki jossa tuo ei ole totta, toivon sen hetken olevan merkityksetön myös mahdollisimman monella muulla tapaa.

Olemme nyt Sinua kutsuneet. Hartaasti toivon ja odotan jo että kohtaamme. Hotelli Kajanus ja sen Linna -sali tarjoaa meille kohtalaisen intiimin tilan missä resonoida hetken 100-150 kuulijan kesken. Turo tuossa alla lupaili keskustelua luennosta, rakenteesta ja tekniikasta. Sen toki voimme käydä mutta olen verrattain luottavainen sen suhteen että kymmenen vuoden suunnittelun tulos on jo oikeassa: "Mikä tahansa aihe on oikein (kun sitä avaa Valtaoja)". Tarkoituksenamme on kutsua iltaan mahdollisimman monta kainuulaista insinööriä ja lisäksi vieraiksi Kajaanin teknillisen seuran jäseniä. Tapahtuma avataan myös muille insinööreille ja voihan olla että vieraita löytyy siten myös maakuntaa kauempaa. Tämän toivon huomioosi, koska kehuvat Sinua kansantajuistamisen mestariksi ja insinööri vastaanottajana voi joskus olla se vaikea osa kansaa.

Äärelliset toiveesi pyrimme täyttämään siksi, että polkusi tänne olisi mahdollisimman kepeä.

Parhain terveisin,
Kainuun insinöörien psta
Jyrki Pesonen, pj"